tanssin taikaa ja vähän tytinää.

Viime syksynä sitten vihdoin aloitin sen napani tanssittamisen!
Kansalaisopiston Itämäisen tanssin alkeisryhmään täräytin mennä, kauniin ja kannustavan Annaleena Horningin oppiin. Tässä sitä on sitten väristy ja kieputelty käsiä, ihanaa, se on sanottava.
Vaikeuksitta en ole selvinnyt, sillä lokakuinen leikkaus verotti minulta 5 tanssikertaa, siltikin olin ihan liekeissä taas perjantaina 13.1. kun tunnit alkoivat uudelleen.

Navan tanssittamiseen on helppo hurahtaa ja nyt odottelenkin että pääsen toukokuussa tutustumaan Tribal Fusion tiiviskurssiin. Lukaseppa siitä lisää täältä.

Jooga-jutskat haluisin aloittaa kanssa uudestaan. Noh uudestaan ja uudestaan, sillä en ole konsaan juuri millään tunneilla käynyt, kunhan itsekseni hommaillut ja ommaillut. Nyt olisi tulossa siihenkin muutosta, kun tässä asuinkadullamme on oikein joogakoulu ihan parin korttelin päässä. Tässäpä linkki tulevaan joogailuuni.

Nyt vaan katsastamaan sopivaa tuntia ensimmäiselle kerralle, jahka taas tästä yövuoroputkesta selviän!

Pakko vielä onnellisena todeta, että nyt kun tämä blogi näyttäisi toimivan edeltäjiäänsä jouhevammin, minun tekisi mieli kirjoittaa vaikka mistä. Listalla on opintoni, matkasuunnitelmani, luomuilu/ekoilu, permanentti =D, leikkauksestani kertominen (jos uskallan), värit, työ-asiat, avioliitto/parisuhde (jotka olivat minulle vielä jokin vuosi sitten kuin kirosana..) voi että, niin monta asiaa. Mutta maltilla. Kiitos ja niiaus.