19.1.2012

onko neiti neiti vai onko neiti naitu

Maallisessa rakkaudessa
ihminen rakastaa toisessa
omien halujensa täyttymystä,
ja kun toiveet eivät täyty,
seuraa vihastus ja kärsimys.
Jumalallisessa rakkaudessa
ihminen rakastaa Jumalaa
toisissa ihmisissä, 
eläimissä ja luonnossa.
Jumalallinen rakkaus on pyyteetöntä,
siksi se ei tuota kärsimystä,
vaan suo täyttymyksen.
Siirtymistä maallisesta rakkaudesta
jumalalliseen kutsutaan
valon poluksi.
Astu tälle iättömälle polulle,
oi etsijä, 
löytääksesi onnen hurmion! 
~ Taavi Kassila ~ 

Niin.
Avioliitto, minun opinkappaleeni numero yksi tässä elämässä, sitten äidiksi tulemisen jälkeen.
Se on teoriassa helppoa, mutta käytännössä osoittautunut todellakin rankaksi taipaleeksi. Rankaksi, mutta tarpeelliseksi ja palkitsevaksi.
Rakastan miestäni ja vaikka olen astunut Jumalallisen rakkauden valon polulle, on taival vielä alussa, niin maallisen alussa kun vain voi olla.
MUTTA, onneksi tiedostan sen, siis kehitystä havaittavissa!

Rakas aviopuolisoni on juuri se karmivaa totuutta peilaava ihanuus joka heijastaa minulle omat puutteeni, vihastukseni ja kärsimykseni, kun yritän kynsin hampain pitää kiinni siitä HollyBollywood maailman luomasta idyllistä, romantiikan siirappimussusta, jossa kaikki on niin kukkevaa ja pinkkipumpulia!! Jäkätän ja mäkätän ja itkupotkuraivoan jostain tärkeästä, mutta oikeasti ihan tyhjänpäiväisestä, ärsyynnyn ja märisen.
Miksi minä vaadin muuta, kun mieheni rakastaa minua pyyteettömästi, Jumalallisen rakkauden tavoin!

Nöyränä opin ja teen läksyni.

Tätä kirjoittaessani, tunnen ottavani taas askeleita oikeaan suuntaan.
Rakastan.


So close, no matter how far
Couldn't be much more from the heart
Forever trusting who we are
and nothing else matters

Never opened myself this way
Life is ours, we live it our way
All these words I don't just say
and nothing else matters

Trust I seek and I find in you
Every day for us something new
Open mind for a different view
and nothing else matters
~ Metallica ~

1 kommentti:

  1. Niitä sanotaan pyhimyksiksi, jotka jaksavat pyytteetömästi rakastaa.
    Äitinä kyllä.
    Puolisona, tasavertaisena, siinä on haastetta - välillä tuntuu, että liikaakin.
    Olla lähellä, mutta kuitenkin erillisenä. Jakaa kaikki, mutta ei kuitenkaan kaikkea. Haaveilla paremmasta, uskoa tulevaan, luottaa.
    Työtä siina vaaditaan, enemmän kuin onnea.
    Harjoittelu jatkukoon.

    VastaaPoista