16.6.2013

Jumissa.

Niskat jumissa.
Pää jumissa.
Lonkka jumissa.
Ajatukset jumissa.
Elämä jumissa.
Jaksaminen jumissa.
Tekemiset jumissa.
Eteneminen jumissa.

Kuin olisin nostanut koko loppuelämäkseni Isa-riimun.

"Sinulle on koittanut hengen elämän talvi".
"Jonkin asian positiivinen loppuunsaattaminen on nyt epätodennäköistä".
"Hyödyllinen toiminta on jäässä, kaikki suunnitelmasi pysähdyksissä".
"Tunnet energiasi valuvan tyhjiin ja ihmettelet mistä tämä epätavallinen heikotus johtuu: kolea tuuli puhaltaa yli vanhan elämäntapasi jäälauttojen".

"Yleensä Isa vaatii henkilökohtaisen, "minän", uhraamista".
"Yritys pitää vanhasta kiinni johtaa vain onttoihin tunteisiin".
"Suostu ja pysyttele hiljaa".
"Sen mikä on ollut täysi täytyy tyhjetä; sen mikä on kasvanut täytyy vähetä".
"Antautuminen on rohkeuden ja viisauden osoitus".
"Ole eristyksissäsi varovainen äläkä itsepäisesti yritä saada tahtoasi läpi".
"Pidä mielessäsi että vanhan kuoressa on kätkeytyneenä uuden siemen, toteutumattoman potentiaalin siemen, hyvän siemen."
(Kts. Ralph Blum: Riimujen kirja s.102-103)

Eli minä olen nyt tuossa pysähdys, jumi tilassa. Mutta toivoa on.
Elävästi mielessäni pyörii kokonainen vuosi jumia, 2007-2008 vaiheilla... uuhh.. OLIN jumissa.
Silloin Pluto siivosi elämäni nurkat ja kaapit perusteellisesti. Siitä kuitenkin poiki elämäni tärkeimpiä asioita ja suunnanmuutoksia.

Nyt sitten vaan odotellaan mitä tapahtuu...

Onhan tässä ollut kaikkea.
Vanhat paskat nousee välillä pintaan, ego.
Ärsyttäviä luonteenpiirteitä, vähättelyä, kateutta.
Viiniäkin on mennyt, välillä hieman liikaa.
Päässä pyörii kaikenlaisia ajatuksia, runoja, lauluja, asioita jotka eivät pääse ulos.
Avioliitto on kaunista ja vaikeaa, minulle.
Sairaanhoitajan työ on kaunista ja vaikeaa, minulle.
Luovuus kukkii, mutta on kaunista ja vaikeaa, minulle.


Olen niin juureton, enkä oikein haluakaan asettua, etsin vaan.
Tamperelle oli ihana muuttaa ja nyt tekisi sitten mieli pois.
Voisin lähteä, mutta.. en yksin tietenkään.
Jutellaan.
Hissukseen.

Odotan ja..
...valaistun!

Niin se menee.

Nostin riimun tähän hetkeen. Gebo - kumppanuus, lahja.
Ihanaa!

Tässä hieman värikylläisiä kuvia kauniista Liettuasta viime syksyltä.





















Ja laitetaan nyt muutama kuva keväisestä Lontoosta viime kuulta.


























Minä rakastan maailmaa ja sinne halajan, juureton, kameleontti-nainen!






Nyt vaan odotellaan puhdistumista.